Meri näyttää melkein tyyneltä lumisessa maisemassa, koska tuuli on maalta päin. Veneen lukko aukeaa yllättävän helposti, vain peräköysi on jäätynyt kiinni isoon jääkimpaleeseen, jonka rikkomisessa on tekemistä. Jäiset airot luiskahtelevat hankaimissa, mutta myötätuuli auttaa soutamisessa. Kun lähestyn saaren rantaa huomaan, että laiturin ponttoni on irronnut myrskyssä ja kelluu irrallaan kahden köyden välissä. Yksi vene roikkuu poijussa, myrskyn jäljiltä täynnä vettä, mutta en kuitenkaan ryhdy sitä pelastamaan. Kiinnitän veneeni vanhan kivilaiturin tikkaisiin ja kömmin maihin. – Kun myöhemmin rämmin umpihangessa bunkkerin luo yllätyin siitä, että lunta oli vähemmän kuin mantereella. Ehkä myrskytuuli piiskasi osan siitä kinoksiksi tai pyyhkäisi loput suoraan mereen. Kuvatessa kamerani kiukutteli, jouduin palaamaan puolivälissä sisään lämmittelemään sen kanssa. Pieni lämmittelytauko oli kyllä hyväksi myös varpaille ja sormille. Tästä alkaa varsinainen talvi.
Havet ligger nästan lugnt i det snöiga landskapet, för vinden blåser från land. Båtens lås går förvånansvärt lätt att öppna, endast repet i aktern har frusit fast i en stor isklump, som är lite besvärlig att få sönder. De isiga årorna slinter i klykorna, men medvinden hjälper med roendet. När jag närmar mig ön märker jag, att pontonbryggan har slitits lös av stormen och gungar nu lös mellan två rep. En båt hänger kvar i bojen, full av vatten sedan stormen, men jag försöker inte rädda den. Jag fäster min båt i stegen vid den gamla stenbryggan och kravlar mig upp på land. – När jag senare plumsade genom snön till bunkern blev jag överraskad av att det fanns mindre snö än på fastlandet. Kanske stormvinden piskade ihop en del av den i drivor och svepte resten direkt i havet. När jag video-filmade trilskades kameran, så jag var tvungen att återvända in i värmen med den ungefär halvvägs. En liten värmepaus gjorde nog gott åt tårna och fingrarna med. Här börjar den verkliga vintern.
The sea looks almost calm in the snowy landscape, since the wind blows from the land. The lock of the boat is surprisingly easy to open; only the rope at the back of the boat is frozen together with a big lump of ice, which is a little tricky to beak. The icy oars are slippery in the rowlocks, but following the wind helps the rowing. When I come closer to the shore I notice that the pontoon at the pier has come off in the storm and swings now loose between two ropes. One boat is tied to a buoy, full of water since the storm, but I do not try to rescue it. I fasten my boat on the ladder by the old stone pier and crawl ashore. – When I later waded through the snow to the bunker I was surprised to see that there was less snow than on the mainland. Perhaps the storm lashed parts of it into snowdrifts and wiped the rest directly out to sea. While video recording the camera acted up, and I had to return indoors and warm midway in the process. A little warming up break was good for my toes and fingers as well. Here begins the real winter.