Hyvää Joulua - God Jul - Merry Christmas

Lähden lumimyrskyjä pakoon joululomalle, enkä pääse kutsumaan lohikäärmettä ennenkuin tammikuussa. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013 kaikille Harakkalaisille ja kaikille Harakan ystäville!

Jag flyr snöstormarna på en julresa, och kan således inte kalla på draken innan januari. God Jul och ett Gott Nytt År 2013 till alla på Stora Räntan, och till alla öns vänner!

To escape the snowstorms I am going on a Christmas trip, and cannot therefore call the dragon until January. Merry Christmas and a Happy New Year to everybody on Harakka Island and to all friends of the island! 

Liikkumaton tuulimylly - Orörlig vindmölla - Immobile Windmill

Tummanharmaa taivas, melkein musta meri, siinä välissä valkoisia saaria ja taivaanrannassa kaistale valoa. Synkkää ja komeaa. Kun taivas on maata tummempi tunnelma on aavemainen. Kuvittelin että vesi oli paksumpaa kuin tavallisesti, kuin se jäätyisi hetkellä millä hyvänsä. Mutta siihen ei riitä tyyni sää, tarvitaan kunnon pakkasta. Ja tyyntäkin oli vain lyhyen aikaa. Ehdin kuitenkin nähdä pienen tuulimyllyn täysin liikkumattomana hetken. - Olen jo valinnut paikan jossa vierailla ensi vuonna, vanhan saunan kivijalan luona länsirannalla. Siellä kasvoi ennen kaksi pientä tukevaa haapaa, joiden väliin ripustin joskus kesäisin riippumaton. Ensimmäisestä on jäljellä pelkkä vääntynyt kanto, mutta toiseen voisi ehkä kiinnittää keinun. Ehdin muuttaa mieleni vielä monta kertaa ennen helmikuuta.

En mörkgrå himmel, ett nästan svart hav, mellan dem vita öar och en ljusstrimma vid horisonten. Dystert och ståtligt. När himlen är mörkare än jorden är stämningen kuslig. Jag inbillade mig att vattnet var tjockare än vanligt, som om det skulle frysa till vilken minut som hellst. Men till det räcker det inte med vindstilla, det behövs rejält med köldgrader. Och det var stilla bara en kort stund. Jag hann i varje fall se den lilla vindmöllan helt orörlig ett ögonblick. - Jag har redan valt platsen att besöka nästa år, intill den före detta bastuns stenfot vid västra stranden. Där växte tidigare två små, stadiga aspar, och ibland om somrarna hängde jag en hängmatta mellan dem. Av den ena finns bara en förvriden stubbe kvar, men den andra kunde man kanske hänga en gunga i. Jag hinner ändra mig många gånger ännu innan februari.

A dark grey sky, an almost black sea, between them white islands and a stream of light on the horizon. Gloomy and impressive. When the sky is darker than the earth the mood is eerie. I imagined the water to be thicker than usual, as if it would freeze any minute. But calm weather is not enough for that, real cold is needed. And the weather was calm only for a short while. I nevertheless managed to see the small wind mill completely immobile for an instant. - I have already chosen the site to visit next year, near the stone base of the former sauna on the western shore. There used to grow two small, sturdy aspen, and sometimes in summer I placed a hammock between them. Only a twisted stub remains of the first one, but the other one might be able to hold a swing. I have time to change my mind many times before February.

Lumimyrskyn jälkeen – Efter snöstormen – After the Snow Storm

Meri näyttää melkein tyyneltä lumisessa maisemassa, koska tuuli on maalta päin. Veneen lukko aukeaa yllättävän helposti, vain peräköysi on jäätynyt kiinni isoon jääkimpaleeseen, jonka rikkomisessa on tekemistä. Jäiset airot luiskahtelevat hankaimissa, mutta myötätuuli auttaa soutamisessa. Kun lähestyn saaren rantaa huomaan, että  laiturin ponttoni on irronnut myrskyssä ja kelluu irrallaan kahden köyden välissä. Yksi vene roikkuu poijussa, myrskyn jäljiltä täynnä vettä, mutta en kuitenkaan ryhdy sitä pelastamaan. Kiinnitän veneeni vanhan kivilaiturin tikkaisiin ja kömmin maihin. – Kun myöhemmin rämmin umpihangessa bunkkerin luo yllätyin siitä, että lunta oli vähemmän kuin mantereella. Ehkä myrskytuuli piiskasi osan siitä kinoksiksi tai pyyhkäisi loput suoraan mereen. Kuvatessa kamerani kiukutteli, jouduin palaamaan puolivälissä sisään lämmittelemään sen kanssa. Pieni lämmittelytauko oli kyllä hyväksi myös varpaille ja sormille. Tästä alkaa varsinainen talvi.

Havet ligger nästan lugnt i det snöiga landskapet, för vinden blåser från land. Båtens lås går förvånansvärt lätt att öppna, endast repet i aktern har frusit fast i en stor isklump, som är lite besvärlig att få sönder. De isiga årorna slinter i klykorna, men medvinden hjälper med roendet. När jag närmar mig ön märker jag, att pontonbryggan har slitits lös av stormen och gungar nu lös mellan två rep. En båt hänger kvar i bojen, full av vatten sedan stormen, men jag försöker inte rädda den. Jag fäster min båt i stegen vid den gamla stenbryggan och kravlar mig upp på land. – När jag senare plumsade genom snön till bunkern blev jag överraskad av att det fanns mindre snö än på fastlandet. Kanske stormvinden piskade ihop en del av den i drivor och svepte resten direkt i havet. När jag video-filmade trilskades kameran, så jag var tvungen att återvända in i värmen med den ungefär halvvägs. En liten värmepaus gjorde nog gott åt tårna och fingrarna med. Här börjar den verkliga vintern.

The sea looks almost calm in the snowy landscape, since the wind blows from the land. The lock of the boat is surprisingly easy to open; only the rope at the back of the boat is frozen together with a big lump of ice, which is a little tricky to beak. The icy oars are slippery in the rowlocks, but following the wind helps the rowing. When I come closer to the shore I notice that the pontoon at the pier has come off in the storm and swings now loose between two ropes. One boat is tied to a buoy, full of water since the storm, but I do not try to rescue it. I fasten my boat on the ladder by the old stone pier and crawl ashore. – When I later waded through the snow to the bunker I was surprised to see that there was less snow than on the mainland. Perhaps the storm lashed parts of it into snowdrifts and wiped the rest directly out to sea. While video recording the camera acted up, and I had to return indoors and warm midway in the process. A little warming up break was good for my toes and fingers as well. Here begins the real winter.

Sadetta, sadetta - Regn, regn - Rain, Rain

Matala aurinko monenkirjavan harmaiden pilvien lomasta eikä nimeksikään tuulta - mitä muuta voi marraskuun sunnuntailta toivoa. Tyhjensin veneen sadevedestä ja soudin tyytyväisenä saareen. Pilvipeite tasaantui harmaaksi katokseksi ja tuulikin yltyi hiukan - tai ehkä bunkkerin katolla tuulee aina - mutta ehdin kuvata melkein kaiken. Vasta viimeisen kuvan aikana alkoi taas sataa, ja kamera kesti sen urhoollisesti.

Den låga solen sken mellan mångfärgat gråa moln och knapp någon vind alls -- vad mer kan man önska sig en november söndag. Jag tömde båte på regnvatten och rodde nöjd över till ön. Molntäcket brädde ut sig till ett jämngrått  tak och vinden tilltog en aning - eller kanske det allti blåser på bunkerns tak - men jag hann videofilma nästan allting. Först under den sista bilden började det regna igen, och kameran stod tappert ut med det.

A low sun shining  between many-coloured grey clouds and  hardly any wind at all - what else could one wish for on a November Sunday. I emptied the boat of rain water and rowed happily over to the island. The cloud cover spread out to become a uniform grey panoply and the wind increased somewhat - or perhaps it is always windy on the roof of the bunker - but I managed to video almost everything. Only during the last images the rain started again, and the camera stood up to it bravely.

Ennen auringonlaskua - Innan solnedgången - Before Sunset

Viikonloppu oli niin tuulinen että uskaltauduin saareen vasta tänään, tiistaina. Kirkas ja kuulas syysiltapäivä vaikutti otolliselta kuvaamiseen, kylmä luoteistuuli ei aiheuttanut aallokkoa mutta kohmetti sormet. Laskeva aurinko värjäsi kaikki paljaat puunrungot kauniin punertaviksi ja viimeisen kuvan aikaan oli jo melkein hämärää. Muistin, että Lohikäärmeen vuorokausi on vielä kuvaamatta. Ehkä ensimmäinen adventtisunnuntai olisi siihen sopiva ajankohta, tai miksei itsenäisyyspäivä, ennen joulua kuitenkin. - Kuulin, että huomenna on suuri mielenosoitus Talvivaaran katastrofin johdosta Helsingin keskustassa. Olisiko siihen osallistuttava? www.stoptalvivaara.org

Veckoslutet var så blåsigt att jag vågade mig ut till ön först idag, på tisdagen. Den klara, friska hösteftermiddagen tycktes vara väl lämpad för video filming, den kalla vinden från nordväst piskade inte fram några vågor men fick fingrarna att frysa. Den sjunkande solen färgade alla de nakna trädstammarna vackert rosa och när det var dags för den sista bilden var det nästan skymning. Jag kom  ihåg att Drakens dygn är ännu ogjort. Kanske första adventsöndagen kunde vara en lämplig tidpunkt, eller då självständighetsdagen, innan jul i varje fall. - Jag hörde att det skall bli en stor demonstration med andledning av katastrofen i Talvivaara imorgon i Helsingfors centrum. Borde man delta? svenska.yle.fi/artikel/2012/11/13

The weekend was so windy that I did not venture to the island until today, on Tuesday. The clear and bright autumn afternoon seemed well suited for video recording; the cold wind from northwest did not produce rough sea but froze my fingers. The sinking sun coloured all the bare trees beuatifully purple and by the time of the last image it was almost dusk. I remembered that the day and night of the Dragon remains to be done. Perhaps the first Sunday in Advent would be a suitable time, or then the Finnish Independence Day, before Christmas in any case. - I heard there will be a big demonstration tomorrow in the centre of Helsinki concerning the catastrophe in Talvivaara. Should one participate? www.stoptalvivaara.org

Ensilumi tuli ja meni - Den första snön kom och gick - The First Snow Came and Went

Ensilumesta ei ole paljoa jäljellä, mutta maassa on kuuraa ja lätäköt ovat jäässä. Talvi on selvästi tulossa. Ihanan kirkas auringonpaiste ja täysin tyyni kirpeä sää , mikä ihanteellinen syysilma! Räntäsade, kura ja loska, samoin kuin syysmyrskyt, saisivat mielellään jäädä väliin tänä vuonna. Tänään oli niin tyyntä, että Harakan pieni tuulimyllykin pysyi liikkumatta. Mutta varjot pitenevät nopeammin, päivät lyhenevät vauhdilla. Tajusin sen kun kiiruhdin kesken kuvausten hakemaan veneellä kollegan mantereelta. Jos sää pysyy pitkään kylmänä ja tyynenä merikin voi jäätyä pian. Mutta harvemmin on saatu kunnon jäätä ennen joulua. Mutta ainahan voi unelmoida, sillä olisi mukavaa kävellä töihin saareen. - Tämän viestin kirjoitin 28.10. mutta jätin sen vahingossa  julkaisematta.

Det finns inte mycket kvar av den första snön, men det finns frost på marken och vattenpölarna har frusit. Vinten är uppenbarligen på väg. Ett underbart klart sölsken och ett fullständigt vindstilla friskt väder, vilket idealiskt höstväder! Slaskregn, gyttja och snöslask, liksom höststormarna, kunde vi gärna hoppa över i år. Idag var det så vindstilla att till och med den lilla väderkvarnen på Stora Räntan stod stilla. Men skuggorna blir längre fortare, dagarna blir snabbt kortare. Jag insåg det när jag skyndade att hämta en kollega med båten från fastlandet. Om vädret håller sig kallt och lugnt kan havet frysa till snart. Men sällan har det blivit någon ordentlig is innan jul. Men man får ju drömma, det skulle vara skönt att promenera på jobb till ön. - Den här anteckningen gjorde jag egentligen den 28.10 men glömde i misstag att publicera den.

Not much is left of the first snow; there is frost on the ground and the puddles are frosen. Winter is clearly on its way. A lovely bright sunshine and a completely still but sharp day, what an ideal autumun weather! Sleet, slush and mud, as well as the autumn storms, we could well do without this year. Today it was so still that even the small windmill on Harakka island stayed motionless. But the shadows are growing longer faster, the days are quickly getting shorter. I realized it when I hurried by boat to bring a colleague over from the mainland. If the weather stays still for long the sea might freeze soon. There has rarely been any proper ice before Christmas. But you can always dream, since it would be really nice to walk on foot to work on the island. - This note I actually wrote 28 October but forgot to publish it. 

Jäkälien aika - Lavarnas tid - Time of the Lichen

Puut ovat nyt paljaita, vanha mänty ja saaren ainoa kuusi erottuvat tummanvihreinä harmaudesta. Joitain nuoria mäntyjä kasvaa niiden välissä. Kosteassa ja puoliksi sumuisessa säässä vain sammaleet loistavat märillä kallioilla. Bunkkerin luona alastomien haavanrunkojen kylkiä koristavat kellertävät jäkälät. Bunkkerin katollakin kasvaa erilaisia jäkäliä koristeellisina laikkuina. - Kuulin huhun, että Pihlajasaaren lähellä on valunut suuri määrä öljyä mereen. Vielä siitä ei näy merkkejä rannassa, meri on poikkeuksellisen tyyni.

Träden är nu bara, den gamla tallen och öns enda gran syns tydligt mörkgröna bland allt det gråa. Några unga tallar växer mellan dem. I det fuktiga och halvt dimmiga vädret lyser bara mossan på de våta klipporna. De nakna aspstammarna vid bunkern pryds av gulaktig lav. Även på bunkerns tak växer olika slags lavar i dekorativa fläckar.  - Jag hörde ett rykte att stora mängder olja läckt ut i havet vid Rönnskär. Än så länge syns inga spår av det på stranden, havet är ovanligt lugnt.

The trees are now bare, the old pine tree and the only spruce on the island are dark green and easily distinguished in the greyness. Some young pine trees are growing between them. In the damp and somewhat misty weather only the moss shines on the wet cliffs. The stems of aspen near the bunker are covered with yellowish lichen. Various types of lichen grow in decorative patches on the roof of the bunker, too.  - I heard rumours that a great amount of oil was spilled into the sea near Pihlajasaari (the Rowan Island). So far there are no signs of it at the shore, the sea is unusually calm.